Debiania ja Ubuntua olen itse käyttänyt, mutta ei sillä distrolla niin väliä ole. Oman kokemukseni mukaan on tärkeämpää että valittu distro on tuttu ylläpitäjille. RedHatin kanssa on tosin ollut jonkin verran ongelmia heidän käyttämistään ikivanhoista ohjelmistoversioista johtuen. Macillä kehitettäessä MAMP on ollut kätevin ratkaisu ja Windowsilla ilmeisesti WAMP tekee saman tempun.

... mutta olisi mielenkiintoista kuulla mille Distrolle "tuotanto"-asennus on mennyt kivuttomimmin ja mitä ongelmia on kohdattu esim. memcache-konffauksissa yms. Tuotantoon ei kannata Wamppia, Mamppia tai Lamppia laittaa ja erilaisia haasteita tulee myös riippuen siitä, että kääntääkö tuoreimmat palikat ympärille suoraan sorsista vai käyttääkö jotain "asentajaa", kuten yum, apt tai rpm. Ja muutenkin kiinnostaa, mitä Distroja porukka täällä suosii? nimim. "Ubuntu Macbookissa ja Centos palvelimessa"

Drupalin demo pyörii paikallisessa Xp Pro-asennuksessa Xammpin päällä. Ubuntu vaikuttaisi myös kelpo alustalle ja aloittelijalle sopivalle sekin. Tuotantoasennukseen kuulisin mielelläni vinkkejä Drupalin tietoturvaan ja varmistuksiin liittyen. Muutenkin tämän kaltaiset aiheet puolustaisi paikkaansa näin aloittelijan näkökulmasta.

Itse Drupalin coren tietoturva on nähdäkseni varsin hyvä ja koeteltu, mutta moduulien välillä on varmasti suuria eroja. Yleisimmät moduulit ovat suurelta osin yhtä turvallisia kuin itse core, mutta valitettavasti mitään yksiselitteistä ohjetta eri moduulien turvallisuustasosta on vaikea antaa. On ehdottoman suositeltavaa tilata Drupalin security ilmoitukset sähköpostitse. Keskiverto saitin ylläpitäjä voi varmasti nukkua yönsä rauhassa Drupalin kanssa kunhan muistaa aina asentaa julkaistavat tietoturvaan vaikuttavat päivitykset. Drupalin varmistuksien ottaminen on melko yksinkertaista. Drupalin hakemisto sisältää täysin vakiokamaa jonka voi milloin tahansa ladata uudelleen Drupal.orgista poislukien kahta alihakemistoa. Oletuksena alihakemisto files sisältää palvelimelle selaimen kautta ladatut tiedostot kuten kuvat. Alihakemisto sites sisältää saittikohtaiset laajennukset, kuten moduulit, sivupohjat ja vastaavan kaman. Itse pidän tyypillisesti Drupalin coren Drupal.orgin CVS:stä haettuna ja moduulit contrib CVS:stä. Tämä tekee versiopäivityksistä erittäin helppoja. Toinen vaihtoehto on laittaa koko Drupalin hakemisto versionhallintaan joko files hakemiston tiedostojen kanssa tai ilman niitä tilanteen mukaan. Files hakemisto on usein viisasta varmuuskopioida erikseen jollain ohjelmalla joka osaa varmuuskopioida vain muuttuneet tiedostot. Yksinkertaisimmillaan rsync riittää, mutta suosittelisin ennemmin käyttämään jotain ohjelmaa joka mahdollistaa backupin palautuksen miltä tahansa valitulta päivämäärältä. Ilmaisia ja kaupallisia backup ohjelmia löytyy hurja määrä nopealla googletuksella. MySQL:n backup on yksinkertaisinta helpointa hoitaa mysqldump komennolla automaattisesti vaikkapa joka yö. Dumpin voi joko kirjoittaa samaan tiedostoon ja antaa backup ohjelman hoitaa historian ylläpidon tai pakata gzipillä nimeten tiedoston aina päivämäärän mukaan. Kannattaa muistaa että myös oma versionhallinta on muistettava varmuuskopioida. Kaikki varmuuskopiot kannattaa siirtää verkon yli toisessa fyysisessä paikassa sijaitsevalle palvelimelle. Samalle levylle otetut varmuuskopiot ovat turhia kovalevyn hajotessa, mutta niistäkin on suuri hyöty kun tietoa ennemmin tai myöhemmin katoaa ylläpitäjän oman mokan takia. Jos omia palvelimia ei ole useampaa käytössä löytyy tätä palvelua rajatuilla tietomäärillä ilmaiseksi tai varsin edullisesti tarjoavia yrityksiä netistä runsaasti. Lisätietoa löytyy Drupal.orgin howto dokumenteista.

Periaatteessa kovasti kivuton asennus, vaikkakin Postgres saa muutamat käyttämämme modulit nikottelemaan ennen pientä hieromista. Frisbiissä yhä make install portseista asennushakemisto konffattuna make.conf:iin ja senjälkeen "portupgrade drupal" on aika hyvä tapa päivittää kun mennään saman pääversion alla. Ei ole tullut kummempia ongelmiakaan vastaan, kunhan on pitänyt jonkinnäköistä trackingiä cvs:n tms avulla niistä kohdista joita on joutunut käsin muokkaamaan. Lähiaikoina olisi sitten edessä siirtyminen FreeBSD:n seiskaversioon ja samalla Postgresin bumppi 8.3:een olettaen että testikoneella ei tule nikottelua. Drupalin valinnalle oli meillä selkeä peruste juuri esim. Joomlaa laajemmassa backendituessa sekä ominaisuuksissa, Postgresia kun valitettavan harva CMS tukee. Edessä tuon saitin - www.sihistin.fi - kanssa on vielä ulkoasun räätälöinti, johon pitää yrittää houkutella joukkoon joku templatenvääntäjä, itse kun olen enemmän tälläinen infrastruktuurin ja palvelinten kanssa vääntäjä.

Mulla on palvelinpuolella Centos/RHEL, kannettavassa Vmware appliancena Xubuntu. Tässä tosiaan ratkaisee että RedHat on tutumpi, ei niinkään se etteikö esim Debian voisi olla "parempi". Mitä laiskempi on, tuttu on aina helpompi ja nopeampi laittaa:) Käytän Linuxia Windowsissa Vmwaressa, Linuxin virtualisointi tekee helpommaksi siirtymiset Windowsin ja Linuxin välillä, jos tarvitsee suunnilleen samaan aikaan kumpaakin ja raskaammat ohjelmistot pyörivät Windowsin puolella. Xubuntu on kevytversio Ubuntusta. WAMP on aina WAMP, mutta ehta Linux on aina ehta Linux;) Palvelinpuolella distron valintaa tärkeämpää on lopputuloksen kannalta ehkäpä, mitä palvelinohjelmistoja valitsee tyyliin Apache, Lighttpd vai Nginx; Mysql vai Postgresql; Php apache moduuli vai fastcgi. Lukijoille, jotka ovat hiljattain aloittaneet tutustumaan aihepiiriin (kuten on osittain asian laita omallakin kohdalla), niin kannattaa perehtyä palvelinohjelmistojen optimointiin Drupalia varten, joka on sivustoa pidettäessä vähintään yhtä tärkeää kuin itse Drupalin säätäminen, siitä - kuten kaikista muistakin aiheista - tulvii hyviä juttuja mm Drupal.orgissa, esim: http://drupal.org/node/2601 Muistin rajat tulevat etenkin pienemmillä palvelimilla tai virtuaalipalvelimilla helposti vastaan, siihen voi vaikuttaa paljon juuri oikeilla asetuksilla, ottamalla käyttöön cacheja ja poistamalla käytöstä kaikki turha. Palvelinohjelmistojen oletusasetukset eivät yleensä ole suorituskyvyn kannalta parhaat. Tässä oiva skripti esim Mysql:n hienosäätöön http://www.day32.com/MySQL/ (relevantit tulokset edellyttää että palvelin ollut käytössä jonkin aikaa)

Täällähän on ollut ihan selkeästi mielenkiintoa aiheeseen!

Juuri näitä eri kokemuksia eri alustoilta kaivataan. Hattua nostan FreeDsb-miehelle, joka postgrella porskuttaa.

Onko muita arjen sankareita? Tuotannossa Windowsilla tai Unixilla toimijoita?